keskiviikko 16. syyskuuta 2009

Kouluttajan kolumni: Ensimmäinen vuoteni Raisoftin kouluttajana



Jutun kirjoittaja on Anita Akiola. Hän kertoo ensimmäisen vuoden kokemuksistaan Raisoftin kouluttajana.



Hei RAI-ystäväni,

Nyt on kulunut jo vuosi siitä, kun ryhdyin kouluttajaksi Raisoftille. Vuosi on ollut antoisa ja uskon että niin minäkin kuin osallistujat olemme oppineet toisiltamme, kiitos siitä!

Vuoden aikana olen saanut nähdä hoitohenkilökuntaa ympäri Suomea, oppinut hahmottamaan missä päin Suomea on mm. Haukipudas toisin sanoen saanut tutustua eri paikkakuntiin. Navigaattorin käytönkin olen oppinut, jotta löydän perille oikeaan paikkaan oikeaan aikaan (joskus navigaattori vei jonnekin metsäpolulle Nastolaan mennessäni, mutta perille löysin :-) Toisin sanoen olen Suomen suhteen jo aika hyvin "kartalla", eli se lisäbonuksena tässä kouluttajan työssä on. Olen saanut todeta että myös Suomesta löytyy kauniita ja idyllisiä maisemia, eli aina ei tarvitse lähteä ulkomaille saadakseen maisemallisia kokemuksia ja uutuuden elämyksiä vieraassa ympäristössä.

Kouluttajana olen huomannut kuinka eripuolilta Suomea löytyy innostunutta hoitohenkilökuntaa kehittämään asiakkaiden hoidon laatua. On ollut ilo huomata ja kuulla se innostunut puheen sorina ja ne kysymykset, joita mm. RAI-järjestelmän MDS-arviointiin liittyvä koulutus saa aikaan.



RAIsoft-ABC -koulutuskonsepti on kokonaisuus jossa opetellaan vaihe kerrallaan käyttämään ja hyödyntämään RAIsoftin ohjelmiston RAI/MDS-arviointia sekä ohjelmiston asiakas- että yhteenvetoraportteja. Vaiheittain eteneminen on tärkeää, jotta arvioinnin oppii tekemään ja tulkitsemaan oikein, sekä oppii hallitsemaan ohjelmiston teknisen käytön. Nämä opittuaan on tärkeää hyödyntää ohjelmistosta saatuja raportti- ja mittaritietoja asiakkaan hoitoprosessissa.

Esimiehille on tärkeää ennen käyttöönottoa käydä esimiehille tarkoitettu koulutus, jossa he saavat hyviä valmiuksia tukea henkilökuntaansa RAI-tietojärjestelmän ja RAIsoft-ohjelmiston käyttöönotossa sekä koulutussuunnitelmissa. Koulutuksessa panostetaan myös tärkeänä osa-alueena siihen, miten RAI:ta voi käyttää johtamisen tukena.




Joskus koulutettava on voinut tehdä arviointeja yksikössään jo useamman vuoden ja osallistuu vasta sitten A-koulutusosioon (= Infoa RAI-järjestelmästä sekä käyttötarkoituksesta). Koulutuksen yhteydessä hän usein oivaltaa miksi on arviointia tehnyt ja miten sitä olisi jatkossa tarkoitus hyödyntää. Koulutuksen käytyään RAI:n tekemiseen motivoituu toisella tavalla.

Ilokseni olen saanut huomata, että koulutuksen jälkeen osallistujalle on tullut ymmärrys siitä, ettei RAI/MDS-arviointia tehdä "jollekin johonkin", vaan että se on hoitohenkilökunnan oma työväline asiakkaan hoidon tarpeen suunnittelussa ja arvioinnissa. Tavoitteena on asiakkaan tavoitteellinen, yksilöllinen, asianmukainen ja laadukas hoito.

B1-koulutusosiossa (= RAI-arviointikoulutus) olen huomannut miten erilaisten asiakkaiden tulkinta voi olla hyvinkin haastavaa. B1-koulutuksessa käymme paperiversiona RAI/MDS-arviointilomaketta läpi, hyödyntäen RAI-käsikirjaa sekä asiakasesimerkkejä.

Koulutuksen aikana vuorovaikutus on aktiivista ja osallistujat usein kysyvät asiakkaansa arviointiin liittyvistä tulkintaongelmista. Kouluttajana annan esimerkkejä tyypillisimmistä tulkintaa vaikeuttavista kysymyksistä ja koulutus on ollut hyvin käytännönläheistä.
Koulutuksissa muistutan Raisoftin tukisivuista, joita voi hyödyntää vielä koulutusten jälkeen epäselvissä tulkintakysymyksissä.

Koulutuksen tavoitteena on, että tulkinta on mahdollisimman oikein tehty, jotta saadaan luotettavat asiakas- ja yhteenvetoraportit. B1-koulutuksessa, RAI/MDS-arvionnin tekoa opetellessa, koulutuksen sisältö on myös oman asiakkaan hoitokäytäntöjen tarkistamista. Osallistujat alkavat miettimään sekä omia että yksikkönsä hoitokäytäntöjä ja niiden mahdollisia syitä ja kehittämiskohteita, jotta asiakkaan hoidolle saadaan vaikuttavuutta.

B2-koulutusosiossa (= RAI-ohjelmistokoulutus) osallistuja saa tehdä RAI/MDS-arvioinnin omasta asiakkaastaan tietokoneelle. Koulutuksissa kuulee mm. seuraavanlaisia kommentteja:
  • "Kauheasti lääkkeitä mun asiakkaalla on?"
  • "Nyt kyllä katson lääkärin kanssa lääkkeet läpi!"
  • "Miksi mun asiakas muuten syö sosemaista ruokaa?"

  • tai käytösoireita arvioitaessa "Muuten se vaeltelee usein iltaisin, mutta aamulla ei, johtuisiko se…"
B2-koulutuksissa asiakasarvioinnit tehdään useimmiten kannettavilla tietokoneilla, jotka tuon mukanani. Usein osallistujia on kaksi/tietokone. Osallistujien ollessa kahdestaan koneen ääressä on ollut mukava kuulla myös heidän keskinäistä keskustelua tuntemastaan asiakkaasta. Joskus kahden hoitajan näkemys asiakkaan voimavaroista voi olla erilainen ja asian "auki puhuminen" on hedelmällistä ja yhtenäisiä hoitokäytäntöjä tuottavaa.

RAI/MDS-arvionnin hyödyntämiseen/hoidon suunnitteluun liittyvää C1-koulutusosiota on ollut todella mukava opettaa. Viimeistään tässä kohdin osallistuja huomaa miten hyvä työkalu RAI:n MDS-arviointi on asiakkaan hoidon laatua kartoittaessa ja hoidon vaikuttavuutta seuratessa.



Seuraavat kommentit voivat kuvata sitä innostusta ja motivaatiota mitä arvioinnin hyödyntäminen parhaillaan osallistujassa saa aikaan:

  • "Tämä on tosi hyvä, mä oikein odotan että pääsen tekee hoitotyön suunnitelmaa!"
  • "Ai nyt mä ymmärrän miksi tätä tehdään, kun ollaan vaan tehty ja vie paljon aikaa ja sitten luultu että sitä tehdään johonkin tutkimustarkoitukseen, tämähän on hyvä!"
Innostunut puheensorina on tässäkin koulutuksessa melkoinen. C1-koulutuksessa osallistujat jaetaan ryhmiin ja he saavat kuvitteellisen asiakasesimerkin raporttien pohjalta tehdä hoitotyön suunnitelmaa kartoittaen ohjelmistosta saatavista raporteista henkilön mahdolliset voimavarat, ongelmat ja riskitekijät.

Koska esimerkkihenkilö on heille tuntematon he joutuvat syventymään asiakasraportteihin (esim. hoidon suunnittelun tarkistuslista, RAI-mittarit ja asiakasrakenneluokitus) ja oppivat huomaamaan miten paljon nämä raportit kuvaavat niin asiakkaan fyysistä, psyykkistä kuin sosiaalistakin vointia. Tunnuslukuja hyödyntämällä osallistujat saavat kuvan myös tuntemattomasta asiakkaasta.

Mukavaa on ollut huomata että A-, B1-B2 ja C1-koulutuksissa on ollut myös esimiehiä.
Esimiehet ovat kokeneet tärkeäksi tietää mitä "arvioitsijat" tekevät, mitä asioita asiakkaasta arvioidaan sekä miten arvioitava asia näkyy asiakas- ja osasto-/yksikköraporteissa. C1-koulutuksissa esimiehet ovat voineet tukea hoitajia kertoen heille miten koulutustietoa voidaan soveltaa heidän omien yksiköiden kirjaamiskäytäntöihin /-malleihin.

Yhteenvetoraporttien avulla esimiehet voivat seurata yksikkönsä hoidon vaikuttavuutta sekä mahdollisia ongelmia, joihin on hyvä esim. hoitokäytännöillä puuttua. Yhteenvetoraportit koostuvat yksittäisistä asiakasarvioinneista, joten siksi on myös esimiehen hyvä tietää mahdollisisten epäselvien raporttien kohdalla mitä RAI/MDS-arvioinnin osa-aluetta kannattaa tarkistaa tai mihin voisi hoitokäytännöillä panostaa. Kysymysten tulkinnassa voi myös mahdollisesti olla jotain, joka on voinut vääristää tuloksia.

Koulutuksissa on aika ajoin tullut esille myös arvioinnin tekoon liittyvä aikaongelma.
Käyttöönotossa on hyvä selkeästi sopia käytännöt miten arvioinnin tekoon järjestetään aikaa. RAI/MDS-arviointihan on osa hoitotyötä ja kun sen tekee huolella, hyödyntäen siitä saatavaa tietoa, niin ajan saa takaisin. Aikaa säästyy pitkässä juoksussa mm. selkeillä, yhtenäisillä asiakas- ja yksikkökohtaisilla hoitokäytännöillä, jotka vähentävät tiedonpuutetta ja yksittäisiä "sooloiluja" asiakkaan hoidon vaikuttavuutta tavoitellessa.

Nyt syksy tulee kovaa vauhtia ja koulutukset alkavat jälleen eri puolilla Suomea. Kiitos kaikille koulutuksiini osallistuneille mukavasta yhteistyöstä! Toivottavasti olen saanut "istutettua" osallistujille RAI:n hyödyntämisen siemenen.



Oikein pirteää ja kirpakkaa syksyä kaikille!

RAI, RAI rallallaa… talvea odotellaan,

t. Anita

1 kommentti:

Johan Boholm kirjoitti...

Kouluttajamme Anita Akiolan blogijuttu on herättänyt paljon kiinnostusta. Ymmärrän sen hyvin, sillä RAI-järjestelmän koulutus on avainasemassa mikäli RAI-järjestelmästä halutaan saada irti mahdollisimman suuri hyöty.

Hyötynäkökulma ei ole aina itsestään selvä asia. Joissakin organisaatioissa RAI mielletään välineeksi, jolla tuotetaan pelkästään tilastoja tai jota käytetään ainoastaan tutkimustarkoitukseen. Ei siis nähdä järjestelmän hyötyjä asiakkaille, omaisille, hoitotiimille, jne.

Saimme hiljattain kommentin omaiselta, joka on hartiavoimin tehnyt työtä sen eteen, että hänelle selitettäisiin RAI:n tuottamien tulosten pohjalta hänen isänsä vointia ja toimintakykyä, sekä hoitosuunnitelman sisältöä. Hänen reaktionsa oli se, ettei hoitoyksikön RAI-tietous ja -hyödyntäminen ollut tarpeeksi korkealla tasolla. Tuntematta tarkempia yksityiskohtia on vaikea vetää asiasta johtopäätöksiä, mutta vaikuttaa selkeästi siltä, että koulutuksiin, varsinkin esimieskoulutuksiin, on laitettu suhteettoman vähän panoksia. Työvälineet on hankittu, mutta niiden käyttökoulutukseen ei ole jostain syystä satsattu.

RAI-järjestelmää osataan toki hyödyntää monessa yksikössä esimerkillisellä tavalla. Korviimme on kantautunut monia tapauksia, joissa ikäihminen on saatu kuntoutettua autettavasta omatoimiseksi. Myös yksikkö- ja organisaatiotasolla on saavutettu hienoja tuloksia, sekä hoidon laadun että -kustannusten suhteen.

Uusien RAIsoft v3 -ohjelmistojen myötä RAI-tietojen hyödyntämiselle on nyt olemassa monipuoliset työvälineet. Varsinkin hoitotyön johtajat ja hoidon laadusta vastaavat henkilöt pystyvät reaaliajassa analysoimaan RAI-tietoja ja hyödyntämään tuloksia mm. toiminnan kehittämiseen. Raisoftin uudella Laatumoduulilla voidaan esim. aktiivisesti seurata kuntoutuksen vaikutusta asiakkaiden toimintakykyyn. Ihan muutamalla napinpainalluksella.