Jutun kirjoittaja on Raisoftin kouluttaja Mervi Kivistö.
22.10.2009, muutaman mutkan jälkeen (koulutuspaikka vaihtui lennossa), päästiin aloittamaan Helsingin Diakonissalaitoksen ”RAI hoidon suunnittelussa” -koulutus. Koulutukseen osallistui HDL:n asumispalveluiden yksiköistä lähihoitajia, sairaanhoitajia ja vastaavia ohjaajia. Koulutukseen osallistui myös yksikön johtaja.
Päivä aloitettiin yksiköiden nykytilanteen arvioinnista RAI:n käytön suhteen. Kävimme läpi arvioinnin ja hoidon suunnittelun prosessia. HDL:n tavoitteena on yhdenmukaiset RAI-käytännöt ja tasavertaisuus ajatellen asiakastasoa.
Seuraavaksi siirryimme asiakastasolle tarkastelemaan arvioinnista saatavia toimintakykyä kuvaavia mittareita, niiden merkitystä ja käytettävyyttä. Yksiköissä ei ole vielä käytössä uudistettua RAIsoft-LTC v3 -ohjelmistoversiota, mutta kävimme kuitenkin uudetkin RAI-mittarit läpi. Uusia mittareita ovat:
- Sosiaalista aktiivisuutta/osallistumista (SES) kuvaava mittari
- Hoitajien antaman ylläpitohoidon ja kuntoutuksen mittari (NREHAB)
- Kuntoutumisenpotentiaalia kuvaava mittari (REHABPOT)
Parityöskentelynä koulutukseen osallistujat miettivät kahden arvioinnin vertailusta esille nousevaa tietoa ja hyödynnettävyyttä esim. hoitosuunnitelman päivitys-/tarkistusvaiheessa. Lisäksi parityöskentelynä jokainen pari sai oman esimerkkiasiakkaan ja tehtävän miettiä, mitä hoidon tarvealueita he mittaritietojen kautta nostaisivat esille.
Lounastauon jälkeen mentiin asioissa eteenpäin, siirtyen tarkistuslistan sisältöön ja käytettävyyteen. Asiakastasolla kannattaa hyödyntää ensin mittaritietous ja sen jälkeen tarkistuslistan (RAPs) avulla tarkentaa hoidon tarvealueita. Tarkistuslista nostaa esille esim. ravitsemuksen riskit ja ongelmat, kaatumisen uhan, käytösoireet jne. Käytyämme nämä asiat läpi rentouduimme hetkisen kahvikupposen äärellä ja siirryimme ryhmätehtäviin. Jokaisella ryhmällä oli esimerkkitapausta hyödyntäen eri toimintakyvyn osa-alue tarkasteltavana. Ryhmätyöskentelyn jälkeen ryhmät esittelivät tuotoksiaan.
HDL:n hoitohenkilöstö oivalsi perusteet (mittarit ja tarkistuslista) hyvin ja voivat luottavaisin mielin lähteä hyödyntämään RAI-arvioinnista saatavaa tietoa asiakkaidensa hoitosuunnitelmiin. Lähes jokainen ryhmä oli avannut hyvin hoidon tarvealueen kuvauksen, kuvannut mitattavan tavoitteen, miettinyt hoitotyön menetelmiä, joiden avulla tavoite saavutettaisiin sekä kuinka esim. kirjaamisen kautta tarvealueen tavoitteellista toteutumista seurataan.
Paras palkinto kouluttajalle on havaita oppimista ja motivoituneisuutta. Halulla käyttää RAI-työvälinettä laadukkaasti ja monipuolisesti päästään pitkälle. Mittareiden käyttöä joutuu harjoittelemaan - niin on allekirjoittanut itsekin tehnyt. RAI tuo käytön myötä koko ajan lisää hyödyntämismahdollisuuksia (esim. laadun seurantaan, osaamisen kehittämiseen ja henkilöstömitoitukseen liittyen), mutta on toki hyvä lähteä liikkeelle asiakaslähtöisestä hoidon suunnittelusta ja kirjaamisesta. Perussettiin kuuluvat vointia ja toimintakykyä kuvaavat mittarit, tarkistuslista hoidon suunnittelua varten ja toiminto, jolla asiakkaan arviointeja voidaan verrata toisiinsa.
Koulutuspäivän palautteista poimin seuraavia kommentteja:
- RAI on monipuolinen järjestelmä
- Uusi ohjelmaversio on monipuolisen oloinen
- Mittareiden avaaminen arjen tasolle oli tärkeää, paljon uutta asiaa, voin hyödyntää koulutuksessa saamaani tietoa hyvin omaan työhöni
- Mielenkiintoinen aihe, auttoi ymmärtämään miksi arviointeja tehdään
- Esimerkkitapauksen avulla mittareiden läpikäyminen auttoi oppimista
- Koulutuksen painoalue oli tärkeissä asioissa
- Tieto oli suoraan hyödynnettävissä
- Opetus oli selkeää, ei edetty liian nopeasti
- Ammattitaitoista opettamista
- Hyvin esitetty tieto on helppo hyödyntää
- Kertaus voisi olla joskus hyvä
Ai mistä tuo Manpower tulee… Siitä, että yleensä koko vuoden aikana on yhteensä sama määrä miehiä koulutuksissa kuin nyt oli tässä yksittäisessä koulutuksessa. Hoitotyön maailma on hyvin naisvoittoinen. Miehet olisivat oikein tervetulleita hoitotyön maailmaan suurempinakin joukkoina kuin tällä hetkellä on.
- Mervi
Alla yksikönjohtajan Mika Paasolaisen kuvaus yksiköistä, joista hoitohenkilökuntaa koulutuksessa oli.
Helsingin Diakonissalaitos on 140-vuotias yleishyödyllinen säätiö, joka tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä näiden alojen koulutusta. Säätiön yleishyödyllinen toiminta käsittää diakoniapalvelut, diakoniaopiston, kehittämispalvelut sekä sisäiset palvelut. Tytäryhtiöistä merkittävimmät ovat Diacor terveyspalvelut Oy ja Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy. Konsernin palveluksessa on noin 1500 henkilöä, heistä puolet työskentelee tytäryhtiöissä. Vuonna 2008 konsernin toiminnan tuotot olivat 112 miljoonaa euroa. Helsingin Diakonissalaitos tuottaa asumispalveluja kaikenikäisille, eri elämäntilanteissa oleville ihmisille pääkaupunkiseudulla.
Palveluasumisyksikkö Alppitupa sijaitsee Diakonissalaitoksen korttelissa Kalliossa. Se on koti ikääntyneille, alkoholiongelmaisille helsinkiläisille, jotka ovat päihteiden käytön vuoksi perinteisin keinoin vaikeasti asutettavia. Alppituvassa asuminen ei edellytä elämäntavan muutosta, vaan henkilökunta kunnioittaa asukkaiden omaa käsitystä omasta parhaastaan. Alppituvassa on 21 asuinhuonetta.
Lehmustupa on koti tuen ja hoitopalvelujen tarpeessa oleville henkilöille, joille ei löydy helposti muualta palveluasuntoa tai hoivakotia. Lehmustuvassa on 17 pienyksiötä, joista osa on varattu hiv-positiivisille ja aidsia sairastaville henkilöille. Lehmustupa tarjoaa pitkäaikaista tuettua asumista. Lehmustuvassa voi asua elämänsä loppuun saakka.
Malmikoti tarjoaa pysyvän kodin vammaisille miehille ja naisille, jotka ovat perinteisin keinoin vaikeasti asutettavia. Yksikössä on 22 paikkaa ja se sijaitsee Malmilla. Malmikodissa asuminen ei edellytä elämäntavan muutosta, vaan henkilökunta kunnioittaa asukkaiden omaa käsitystä omasta parhaastaan. Asukkaille järjestetään kuntoutusta ja muuta tukea hänen omilla ehdoillaan.
Sanervakoti tarjoaa tehostettua palveluasumista haastavasti käyttäytyville helsinkiläisille, joille ei ole löytynyt muuta palveluvaihtoehtoa. Sanervakoti toimii hiljattain peruskorjatuissa tiloissa Myllypurossa. Sanervassa on yhteensä 79 asukaspaikkaa. Kodin asukkaat ovat alle 65-vuotiaita pitkäaikaissairaita ja dementoituneita henkilöitä, joiden fyysinen ja psyykkinen terveydentila sekä sosiaalinen toimintakyky ovat huomattavasti alentuneet. Sanervakodin toiminnan lähtökohtana ovat kodinomaisuus, turvallisuus ja yhteisöllisyys. Sanerva tarjoaa asukkailleen ympärivuorokautisen hoidon ja tuen, lääkäripalvelut sekä muut tukipalvelut yhteistyössä julkisen terveydenhuollon kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti