Ikäihmisten hoito- ja palvelusuunnitelma -opasta lainaten: "Hoito- ja palvelusuunnitelman tavoitteena on tukea ja edistää asiakaslähtöistä ja kuntouttavaa työtä, ikäihmisten kotona asumista edistävää työotetta sekä palvelujen ja niiden arvioinnin kehittämistä paikallisesti ja kattavasti koko palvelujärjestelmässä".
Tarkoitus on hyvä, mutta näyttää vahvasti siltä, ettei teoria ja käytäntö oikein kohtaa. Kokemukseni mukaan hoito- ja palvelusuunnitelmat koetaan hyvin usein työläiksi ja hankaliksi, eikä niistä tällöin ole käytännön hyötyä asiakkaalle, kuten ei myöskään avo- ja laitospalvelujen vanhustyöntekijöille ja heidän esimiehilleen.
Mikä sitten tekee hoitosuunnitelman teosta niin vaativan? Aikapula? Liian vähäinen koulutus aiheeseen liittyen? Esimiesten tuki? Puuttuvat työvälineet? Kysymykseen tuskin löytyy yksiselitteistä vastausta.
RAI-järjestelmä tarjoaa mielestäni hyvän työvälineen hoidon suunnitteluun. Se asettaa asiakkaiden hoidon tarpeen arvioinnin samalle viivalle ja tukee hoitajia hoitosuunnitelmien teossa ja arvioinnissa. RAI-arviointia tehtäessä asiakkaan vointi ja toimintakyky kirjautuvat välittömästi hoitosuunnitelmaa palvelevaksi palautetiedoksi.
Raisoftin ratkaisu koostuu tiivistetysti seuraavista askeleista:
- Asiakkaan voimavarat ja ongelmat poimitaan tarkistuslistasta ja RAI:n tuottamista mittaritiedoista. Myös muita, yleisiä voimavara- ja ongelma-alueita voidaan kirjata.
- Hoidon tavoitteet ja hoitotyön auttamismenetelmät määritellään pitkällä aikavälillä ja tärkeysjärjestyksessä (priorisointi).
- Toteutusvaiheessa hoitosuunnitelmaa arvioidaan tarvittavin aikavälein, jopa päivittäin.
Lopuksi hoitosuunnitelma tiivistetään tulosteeksi, jossa on nähtävillä oleellinen asiakkaan hoidon suunnitteluun liittyvä tieto.
Toivon mukaan mahdollisimman moni ikäihminen voisi tulevaisuudessa elää omia toiveitaan vastaavaa elämää haluamassaan ympäristössä - tyytyväisinä vanhuspalveluja käyttävinä asiakkaina.
1 kommentti:
Haluan kertoa oman mielipiteeni ja kokemukseni rai ohjelmasta hoitotyössäni. Ohjelma on hyvä, mutta kuten mainitsit koulutus on puuttellinen ja ylimääräistä aikaa käytännönhoitotyön lisäksi siihen ei ole työpaikalla varattu. Rai-ohjelmahan määrittelee myös kuinka paljon kyseinen ihminen maksaa hoidostaan, sekä mikä on hänen hoitoisuus luokituksensa. Jos hoitosuunnitelma tehdään kuitenkin väärin puuttellisen koulutuksen tai ajanpuutteen vuoksi, ei kyseiset luvut kohtaa asiakkaan todellisen toimintakyvyn kanssa.
Toinen mihin tulisi kiinnittää huomiota(siis ajanpuitteiden ja puuttellisen koulutustason lisäksi), olisi huomioida muistisairaat, joilla esim. fyysinen toimintakyky voi olla hyvä, verrattuna esim. CPS:sään. Lisäksi kun puhutaan nykyään laatumoduuleista(ja siellä yhtenä lääkehoito), on mahdottomuus saada asiakkaan lääketaso alle 9, kun rai ohjelmassa lasketaan vitamiinit ja kalkkitabletitkin kyseiseen määrään. Toivottavasti löydettäisiin vielä varoja kouluttaa henkilökuntaa ja saataisiin varattua riittävästi aikaa hoitosuunnitelman tekemiseen, joka palvelee tietenkin asiakkaiden etuutta,mutta myös joka on meille hoitajille apuna/tukena hoitotyön toteuttamimsessa.
Lähetä kommentti