RAI-tietojen hyödyntäminen lääkitysarvioinneissa Lahden kaupunginsairaalassa

Lahden kaupunginsairaalan neljällä pitkäaikaisosastolla hyödynnetään RAI-järjestelmää moniammatillisessa lääkitysarvioinnissa. Sekä hoitajat että lääkäri ovat kokeneet RAI:n hyödylliseksi lisätyökaluksi lääkitysten arviointiin. Myös sairaala-apteekin näkökulmasta RAI tarjoaa erinomaisen välineen lisättäväksi lääkitysarviointien työkalupakkiin.

Sairaala-apteekkari Leena Riukka, ylihoitaja Anu Tarvainen ja osastonlääkäri Maija Junes

Moniammatillinen yhteistyö lähti käyntiin ylihoitaja Anu Tarvaisen ja sairaala-apteekkari Leena Riukan välisissä keskusteluissa RAI:n hyödyntämismahdollisuuksista. Yhteistyölääkärinä arvionneissa on toiminut osastonlääkäri Maija Junes.

Keväällä 2012 toteutetussa kokeilussa sairaala-apteekin proviisori kävi etukäteen läpi osaston potilaiden tiedot sekä Pegasospotilastietojärjestelmästä että RAIsoft-LTC-ohjelmistosta. Pegasoksesta proviisori katsoi potilaan lääkelistan, laboratorioarvot, kertomustekstin ja hoitokertomuksen.

RAI-järjestelmästä hän katsoi lähinnä mittarit liittyen kipuun (Pain) ja masennusoireisiin (DRS). RAPs-tarkistuslistalta poimittiin mukaan kaatumisen uhka sekä ravitsemustila. Tapaamisessa osaston lääkärin ja hoitajien kanssa käytiin yhteisesti läpi proviisorin esiin nostamat huomiot ja kysymykset lääkityksistä.

Osastonlääkäri Maija Junes kertoo:

Apteekin farmakologinen näkemys osaston henkilökunnan ulkopuolelta yhdistettynä RAI:n antamiin tuloksiin tuo lääkärin päätöksentekotilanteeseen hyvän tuen. Sieltä tuleva data on puolueetonta tietoa, jolloin hoitoratkaisuihin ei lähdetä kevyin perustein. Tilanne keskustellaan yhdessä ja päätös on harkitumpi. Se lisää hoitohenkilökunnan halukkuutta muutoksiin. Muutoksiinhan liittyy aina riski tilanteen huonontumisesta ja tämä on usein syy, miksi muutoksista pidättäydytään. Ajatellaan että ”vuosi sitten tilanne oli tosi kaoottinen, älä nyt vain tee mitään muutoksia.”

---

Esimerkkejä:

RAI:n kipumittari (Pain) 

Jos arvo 3 (= kipuja päivittäin/ajoittain vaikea/sietämätön kipu), tarkastellaan potilaan kipulääkitystä: onko lääkettä ollenkaan tai meneekö liian pienellä annoksella tai olisiko kenties tarpeen lisätä/vaihtaa toinen lääkeaine? Vastaavasti jos arvo 0 (= ei kipuja), voidaan keskustella voisiko potilas tällä hetkellä yrittää pärjätä ilman kenties ”päälle jäänyttä” kipulääkitystä?

RAI:n masennusmittari (DRS) 
Jos korkea arvo, mietitään onko tarvetta lisätä masennuslääkeannosta tai vaihtaa lääkitystä. Jos arvo 0 ja lääkitys mennyt pitkään voisiko kenties ”päälle jääneen” lääkityksen kokeilla asteittain lopettaa.

Lisäksi katsottiin erikseen voidaanko vähentää potilaan kaatumisen uhkaa lisääviä lääkkeitä sekä jos potilaalla on nielemisvaikeuksia, voidaanko lopettaa/vaihtaa hyvin isokokoisia lääkevalmisteita.

Tarkasteltaessa kahden osaston tuloksia (n=42) muutoksia tehtiin keskustelun perusteella noin puolelle potilaista. 45% muutoksista oli annosvähennyksiä, 20% oli lääkkeen lopetuksia, 12% lääkkeen aloituksia ja 8% annosnostoja. Pitkäaikaisseurantaa muutosten vaikutuksesta ei ole tehty, mutta lääkärin kanssa keskusteltaessa todettiin, että joillain potilailla jouduttiin lääkitys muuttamaan takaisin entiseen.

Moniammatillisessa keskustelussa totesivat sekä hoitajat että lääkäri RAI:n hyödylliseksi lisätyökaluksi lääkitysten arviointiin. Myös sairaala-apteekin näkökulmasta RAI tarjoaa erinomaisen välineen lisättäväksi lääkitysarviointien työkalupakkiin.

---

Lahden kaupungin yhteyshenkilöt
[s-posti: etunimi.sukunimi@lahti.fi]

Leena Riukka
Sairaala-apteekkari

Anu Tarvainen
Ylihoitaja